Se ikimuistoinen päivä, kun meitä ei konfirmoitu.

Lauantai 5.7

Aamun herätys soimassa kuuden aikaan. Meikkaaminen, aamupalan syöminen vaikkei kuuluisi. Mekon ja ärsyttävien sukkauhousujen päällepukeminen. Viimeiseksi vielä hiusten kihartaminen ja kirkolle lähtö. Aleksin löytäminen ja muutaman kuvan räpsiminen. Markin ja muiden näkeminen, turvallisuuden tuntu. Kipeysasteiden vertailu ja me ollaan valmiita. Kripari koulun käyneitä, enää viimeinen kirkko jäljellä.

Meidän palvelus alkoi kymmenen aikaan ja Nico onnistui olemaan vähemmän tyylikkääst myöhässä. Yhden kerran istuttiin tuon kaksituntisen aikana. Laulettiin, niin että äiti luuli siellä olleen kuoron. Käytiin ehtoollisella ja leikittiin julkkiksia suuren kamerapaljouden keskellä. Vielä viimeiseksi pihalle kokoonnuttiin ja poneja leikittiin. Vaikka mulla ei korkeat korot ollutkaan, niin niillä pomppiminen oli kamalaa. Pikkuhiljaa alkoi tajuta että tää tosiaan oli tässä. Me ei koskaan tulla enää olee koko porukka kasassa. Mutta koko päivän mä ihan pilvissä leijuin, tuntui kuin olisin elänyt omassa pienessä kuplassa, jossa oli vain minä ja mun puhelin. 

Mark kävi esittäytymässä mun porukoille, "Moi mä oon Mark!". Ja se viimeinen kerta kun halattiin, tajuttiin ettei me nähdäkkään enää, ainakaan lähiaikoinen. Luvattiin pitää yhteyttä, niin kuin me tehtiinkin. Melkein heti. Oli niin outoa kun ympärillä ei ollutkaan ne ihmiset. "Nämä ihmiset kanssasi kulkee!" Vaikka etäisyys olisi mikä, te silti aina omistatte paikan mun sydämmessä.

Siirryttiin sitten meidän pienen "perhepiirin" kanssa Cafe Jugendiin . Johon meidän parikymmentä ihmistä mahtui hyvin. Syötävänä oli valkosuklaakakkua ja croisanttia. Se kakku oli sairaan hyvän makuista! Juttelin vieraiden kanssa esim. leiristä. Aika tuntui menevän todella nopeasti. Odottaen 6.9 Synttärijuhlia. Lähdin sieltä sitten Citymarketin kautta takaisin mummille, jossa pakkasin tavarat loppuun ja otin kamalat sukkahousut pois. Mä en tosiaan ottanut kriparikuvia vielä, se vähän jäi. Ajettiin sitten vielä Hangon Regattaan. Omakoti kullan kallis, oma skopa, oma sänky.