Liian monta julkkista yhdessä postauksessa, joten täytyy sinne änkeä taviksia.

Sunnuntai 6.7 - Tiistai 8.7

Mullakin sitten kuume nousi. Aika moni muukin leiriltä onnistui itsensä sairastuttamaan. Ehkä se vain on niin, että jos viikon on niin tiiviisti, niin taudit tarttuu tai ainakin vilustuu. Mutta vaikkka kipeenä olo oli aivan kamalaa, yli 39 asteen kuumeessa, en vaihtaisi mitään leiriltä pois. Niin uskomatonta se oli. Enkä oikeen vieläkään ole tajunnut, etten mä oo enää siellä. Isac ja Benjaminkin hengasivat yhdessä täällä, mutta mä olin niin kipee, etten jaksanut lähteä katsomaan. Benjamin on kuitenkin mun naapurin serkku. Jotenkin pelotti, että kuinka mä oikeen tuun selviimään Stadionin keikasta, mutta onneksi ääni kulki.

Keskiviikko 9.7

Ajettiin äidin kanssa Helsinkiin päin ajaa ja nähtiin Emmi kahden jälkeen Pasilassa. Jossa käytiin ostamassa juotavaa stadionille. Ja mun suureksi yllätykseksi näin Henrin siellä. Hetki siinä meni tajuta, että kyllä siinä on Henri ja sitten piti taas miettiä missä mä oon. No herra oli sitten kanssa kipee. Jippii, me! Ajettiin sitten sieltä lähemmäs olympia stadionia, jonka luona alettiin sitten etsiä sitä oikeaa jonoa. Periaatteessa jono ei ollut edes niin pitkä, ja jos olisi halunnut ja viitsinyt olisi pystynyt varmaankin kakkosriviin päästä. Meiltä katsottiin liput ja laukut ja sen jälkeen saatiin gc-kaulanauha. Koska vessathan olivat aivan toisella puolella. Ensimmäiset lämppärit olivat sitä sun tätä, mutta muutamia niin upeita yhden-kolmen kappaleen esityksiä nähtiin. Ja kun meillä kuitenkin oli niin hyvät paikat, niin moikkailtiin sitten osaa esiintyjistä.

Varsinkin TCT:n pojat olivat hauskaja ja mahtavia. Kuviakin tuli sitten esiintyjien kanssa oteltua. Emmi oli aivan kikseissä, kun näki Nikolain, ja pakko kyllä myötää, että niin olin mäkin. Aika meni yllättävän nopeasti eteenpäin. Vaikka netti ei toiminut ja aurinko porotti aivan liian kuumasti mustaanpukeutuneeseen. Tuli siinä sitten muutama kerta Markinkin kanssa puhelimessakin puhuttua ja videoitua upeita esityksiä. Mä en tosiaan tykkää ollenkaan puhelinlaadusta. Oi jos olisi saanut olla järkkäri, niin upeita kuvia. Onneksi saatiin ottaa kaikki meidän juomat, niin ei tarvinnut ostaa, ja niiltähän loppuivat mukit todella nopeasti. Meidän takana olleet kenttäpaikkalaiset kiljuivat hulluina, hei miks te ootte sielä`? Goldenis on parhaat bileet. Nähtiin me muutama tuttukin!

Robinin esitys ei mun mielestä ollut niin "Erikoinen" olisin odottanut niin paljon enemmän. Lämppärishowt olivat aivan sairaan paljon upeampi. Mutta se loppu oli kyllä niin sairaan upea. Niin monia mahtavia artisteja samaan aikaan lavalla. Kyllä Robin on lyönyt itsensä läpi niin hyvään aikaan. Suomalaisen musiikin kulta-aikaa ja räp-kulttuuri! Nähtiin sitten vielä Duutsoni ja Hunksien Maunu siinä vaiheessa kun keikka loppui. Ja tottakai kysyttiin kuvat, pitäähän sitä todistus olla. Ennen aina pyydettiin nimmareita, nykyään selfieitä.

Heitettiin Emmi kotiin ja lähdettiin sitten ajamaan äidin kanssa kotiin kuunnellen mahtavaa musiikkia. Kesän viimeinen kunnon keikka oli ohi. Seuraavana Cheek! Stadionille jälleen matka käy!