Ei missään tapauksessa aika oo matkustaa takaisin.

Perjantai 10.10

Viimeinen aamu, viimeinen päivä. Töissä hiukan haikea fiilis, "Voinko mä jäädä vielä viikoksi?" Kahdentoista maissa sain sitten työtodistukseni ja olin periaatteessa tehnyt jo kaiken, vaikka työaikaa olikin 2h jäljellä. Innolla puskin sen loppuun ja sitten se oli siinä. Hullut Päivät ohi kohdaltani. Kahden viikon aikana tapahtui niin paljon kaikkea, tapasin uusia ihmisiä. Mua luultiin esimieheksi ja näin millaista on olla paikassa jossa on oikeasti kivaa. Joskin tunnelma voi olla siellä nykyään erilainen. Tein vielä työnpäivän jälkeen muutaman omia ostoksia ja yksi hp-appari oli siinä kassalla "Hei etkö sä ollut täällä töissä?" "Olit todella vakuuttava siinä jakussa!" Mä tosiaan mietin mun pukeutumisen niin, että olin edustavan näköinen, ja se toimi! Mummilla pakkasin tavarat ja alkoi haikea kotimatka. Hangossa mulla ei ollut tunne: ihanaa olla pitkästä aikaa kotona, vaan mitä hittoa mä täällä teen. 

Lauantai 11.10 ~ Sunnuntai 12.10

Mä yritin tottua elämään taas kotona. Tuntui ettei löydä mitään mistään. Aivan kuin kaikki olisi muuttanut paikkaansa kuin taikaiskusta. Pitipä myöskin henkisesti asennoitua, että mähän menisin kouluun kolmeksi päiväksi. En mä halua, mä vaan en halua. Joskin onneksi lähellä oli syysloma!! Ainiin kannattaisi laukkujakin joskus purkaa, tai jotain. Mä oon huono pakkaaja ja huono purkaja :(