Oli niit Tuomaksii ja Thomaksii.

 Lauantai 14.2

Ja sen pitäisi sitten olla ystävänpäivä. Laukut on pakattu ja matkalla ruokaa Salosta haettiin. Suuntana meillä oli Viking Grace, siellä on nyt tullut käytyä jo neljä kertaa. Laiva itsessään on todella sekava kulkea, mutta onneksi nykyään tietää jo mihin suuntaan mennä. Laiva lähti kahdeksan jälkeen, ja oltiin jälleen ensimmäisinä laivassa. Jätettiin tavarat huoneeseen jota vielä siivottiin ja lähdettiin vain kävelemään ympäriinsä. Itse en illalla pystynyt syömään mitään, perus odotan Antin keikkaa fiilis ilman Anttia. Kasmirin keikka alkoi kahdeltatoista, jos oikein muistan. Ennen sitä kerittiin myös kiertää taxfree läpi, joskin ei siellä ole itseasiassa mitään kovin erikoisia juttuja.

Olin keskellä eturivissä mun ensimmäisessä kokopitkässä Kasmirin keikalla. Olisitte vain nähneet mun ilmeen kun Kasmir moikkasi. Se on niitä syitä miksi käyn tiettyjen artistijen keikoilla. Tunnelma vain on niin kultainen. Itseäni harmitti kun ihmiset häipyivät vadelmaveneen jälkeen, mutta onneksi viimeisen kappaleen harras tunnelma ei ainakaan häiriintynyt kännissä olleiden ihmisten huudoilla. Keikan jälkeen jäätiin pyörimään äidin kanssa ja etsimään nettiyhteyttä. Sen löydettyä sain lähetettyä muutaman viestin, mutta ei ne sit loppujenlopuksi ollut niin tärkeitä koska arvattaen niiden saaja tuli yökerhon tyhjän yläkerrassa. No Kasmir tietysti! Juteltiin siinä jonkin aikaa kaikkea maailman ehkä hyödyllisimpiä asioita, sekä tuli siinä mainittua että nähdään myös seuraavana keskiviikkona. Nyt kaikki mitä laivalta halusin oli saatu ja pystyi jo lähtemään nukkumaan päin. Kiitos!

Sunnuntai 15.2

Meillä ei ollut aamupalaa, joten sai nukkua niin pitkään kun halusi. Seitsemän aikaan avasin silmiä vain hetkeksi ja näin Gröna Lundin, kauniin auringon ja Tukholman. Mutta olin vielä niin väsynyt etten jaksanut ottaa näkymästä kuvaa. Ostin Taxfreestä jo aijemmin esitellut asiat, Victoria´s Seacretin kauppa oli upea. Käytiin syömässä herkulliset hampurilaiset, ja ei tietysti tullut kiire keritä Tuomaksen keikalle. Siellä oli hirveän vähän ihmisiä, vaikka laiva oli täynnä. Joskin oli kerrankin nautinnollista olla keikalla jossa ei tarvitse tapella omasta paikastaan ja saa kuvata miten päin haluaa. Ja se tunne on kaoottinen kun on ainoa joka osaa laulunsanat katsojista, no kuulimpa jälleen omaa ääntäni. Odotettiin keikan jälkeen Tuomasta ja juteltiin hetki ja otettiin kuvat. Kauaa ei enää aikaa mennytkään aikaa kun satamaan saavuttiin ja nähtiin me pojat sitten ulos tullessa röökillä. Oli kyllä upea risteily!