Kipu on vain pahaksi.

Tiistai 6.5

Jotenkin outoa, en koskaan satuttanut itseäni. Nyt pelkkä kävely kiduttaa. Haavan puhdistus kiljumalla. Tekemisen puutteessa turhaa datausta, ilman postauksen postausta.  Onneksi tällä viikolla tuli euroviisuja, kerrankin ei tarvinnut miettiä, että kuinka pääsee aamulla kouluun. Ihan mukavahan niitä oli katsoa.

Keskiviikko 7.5

Jälleen kerran turha päivä, turha toivoa kouluunkaan pääsyä. Jalka on kidutusta ja yksin olo, mulla on ikävä koulua. Oli onneksi hyvää ruokaa.

Torstai 8.5

Tarkoituksena oli mennä katsomaan kaverin soittoesitystä, mutta kuinkas kävikään? Meinasin pyörtyä, jalkaan sattui vain lisää ja lisää. Milloin tämä tuska loppuu? Illalla Suomi onneksi pääsi jatkoon Euroviisuissa, voi innokkaasti odottaa lauantaita. Ei sen puoleen, että koskaan Suomen edustajien voittoa puoltaisin.

Perjantai 9.5

Joka yö on ollut mukava valvoa ja aamut nukkua. Pitääkö enää sinne kouluun lähtee? Mä voisin aloittaa loman jo nyt. Mutta sitten kuitenkaan en halua lomalla millään hinnalla. Jäädään kouluun, eiku? Äitikin kävi hakemassa mulle kemian kirjaa, mutta toikin fysiikan, mitähän mä silläkin sitten teen? Voisi viedä sen takaisin kouluun.

Lauantai 10.5

Suomi, Latvia pelin katsomista autossa. Nauttien ensimmäisestä pehmiksestä. Jalkutusta, ihmetossuilla. Illan Euroviisujen odotusta. Oikeaan osoitteeseen voitto mielestäni meni, Suomikin pärjäsi ihmeen hyvin. Mutta en ymmästänyt millään tavalla Hollannin edustajaa, jota kaikki pitivät tosi hyvänä. Ehkä mulla vaan on outo musiikkimaku.

Sunnuntai 11.5 

Huomennako kouluun? Läksyjen vääntöä pikkutunneille asti. Seitsemän kappaletta matikkaa vaan on liikaa, vai haluutteko te laskea`? Jotenkin viikon sairasloma tuntui kadonneen. Lisäksi kuvistyön väätämistä hikihatussa. Miksi kaikki jääkään viimetippaan?

Jotenkin tekstit tuntuvat niin tyngiltä, koska en ole kyseisellä viikolla tehdyt yhtään mitään. Onneksi seuraavista viikoista on enemmän kerrottavaa. Sekin on mahtavaa, melkein kaksi viikkoa postaamatta: lukijamäärä ei muutu. Postaan: Lukijamäärä tippuu huomattavasti. Kaikki on kaatunut päällä, kaikki on parhain päin. Eli mikään ei ole kohdillaan, mutta kaikki on hyvin. Ehkä nämä lämpimät ilmat ovat sekoittaneet vain pääni. Monet kuvista on myös otettu tabletilla tai puhelimella, koska en ole kameraan koskenut. Instaa on tullut päivitettyä paljon enemmän, kuin blogia ja sieltä minut löytää myös nimellä KAISAMARIAA