Tahdon nähdä kuun kun voin nähdä vain auringon.

Tiistai 18.3

Mun oma lukutarkistajani hommasi mulle kiitettävän äidinkielen kirja-arvostelusta. (9) Kiinnostaisko teitä nähdä se täällä? Atk-luokka jotenkin on tullut valloitettua. Ihanaa, että tietyltä koneelta löytyy kaikki mun tiedot ja se hauskaa nähä ketä siel on käyny. Hissankin koe tuli epäreilusta tilanteesta huolimatta suoritettua. Teatteritunnit pyörivätkin pitkälti lännen maailmoissa ja pitsaa syöden. Varo vaan, me hyökätään. Korjattaen edellistä kohtaa, en mä syöny kun palan pitsaa ja senkin kaverilta. Mä oon kebab-naisii. Juotiimpa porukalla sitten sitä kokistakin vedenvastikkeena. Ai olisiko englanninkokeeseen pitänyt lukeakkin?

Keskiviikko 19.3

Kuviksessa en jaksa vaan tehdä mitään. Matikassa tiedottomuus muttuu aktiivisuudeksi ja englannin kokeet yrittävät aiheuttaa hermoromahduksen. Esityksen pelko, viekää mut pois. Sekoaminen sinisistä hiuksista ja videoiden katsomista lävistyksistä.

Torstai 20.3

Kokeidenpalautuksia, koekertausta, kokeita. Tulevaisuuden suunnittelua ja uskonnon uskomistako? Ei kokeita pariin päivään, ihanaa lomaa. Rakkauspakkaus kamera is mun. Voiko enää onnellisempi olla?

Perjantai 21.3

Valkoinen takki pukee mua ja sulka lentää korkealle. Liikantuntien jälkeen karkkia mammalta ja tie miehen sydämmeen käy vatsan kautta. Tappeluita karkkipusseista ja nopeet syö hitaat. Kaikki oli taas niinkuin ennenkin, mun maailma pyöri oikeilla paikoilla. Karkkiroskia seuraamalla löysi omat porukat. Kotona ei kauan jaksa olla, vaan pakko päästä ulos jumittamaan lihaksia. Se sitten siitäkin Antin keikasta, voikun paranisit kunnolla!